Mikko Virtanen
41-vuotias salolaisyrittäjä harrastaa vanhojen pelikonsoleiden keräilyä, lumilautailua, nettisivujen tekoa ja ylläpitoa, urheiluautoja sekä vesijetteilyä.
Arkisto
Kävin tänään Turun Talviheikissä katsomassa tämän talven rompetarjonnan. Tapahtuma on kuulunut jo kolmatta vuosikymmentä omaan vakiokohteeseen, johon palaa aina vuosi toisensa jälkeen. Talviheikki järjestetään Turun messukeskuksessa, joka on saanut perheessämme myös toisen nimen, "Örkkäpaikka". Nimi juontuu tuolta jostain yli 20 vuoden takaa, kun söin lapsena pussillisen vaahtokarkkeja, join puoli litraa Pepsiä ja sen jälkeen soittelin Norjaan. Skidinä sana "Talviheikki" ei kertonut itselle mitään, mutta isän puhuessa örkkäpaikasta, tunnistin heti mistä oli kyse ja halusin joka kerta päästä mukaan.
Talviheikin, kuten kaikkien muidenkin autoromppareiden tarjonta muuttuu joka vuosi enemmän kaupalliseksi ja kauemmas tapahtuman alkuperäistä ideaa, joka on vanhojen auton varaosien myyminen ja ostaminen, omien romujen hävittäminen pois nurkista asevelihintaan ilman taloudellisen tuloksen tekemistä. Nykyisin yhä useammalla myyntipöydällä myydään ihan kaikkea muuta, kuin autoihin liittyvää tavaraa. On t-paitaa, kippoa ja kuppia, "ihmesieniä", muiden messutapahtumien mainostamista oikein oman osaston kanssa, uusia Dacia-autoja jne...
No jos totta puhutaan niin eihän ne ruosteiset Ooppelin osat itseä pätkääkään kiinnosta ja näiden uusien tuoteryhmien mukaantulo on lisännyt naistenkin määrää rompetoreilla. Sillä välin kuin mies etsii sitä Dodgen peiliä niin vaimo voi shoppailla vaikka vintage vaatenaulakkoja.
Olen jo vuosia keräillyt vanhoja pelikonsoleita ja tälläkin kertaa tuli tsekattua tapahtuman konsolitarjonta.
70-luvun Alex pong -konsolista kehdattiin pyytää 50 euroa. Toimivuudesta ei ole mitään tietoa ja muuntajakin puuttui. Pelinvalintanamiska oli myös jotenkin jumissa.
Commodore 64:stä pyydettiin tolkutonta 300 euron hintaa. Toiminnasta ei ollut tietoa. "Kyllä se viimeksi toimi kun kokeilin". Jepjep... 20 vuotta sitten.
Vic-20:n irtonaiset nappulat eivät inspiroineet tutkimaan laitetta tarkemmin.
Atarin pelimoduuli helisi heiluttaessa. Taustalla näkyvä Mario-pelikin on jenkkiversioon. Melko turhake täällä Suomessa.
Alexin ja C64:n hinnat jo omalta osaltaan kertovat tapahtuman kaupallisuudesta. Myymisestä on tullut liialti bisnes eikä tavarasta tarvitse enää päästä eroon vaan sillä halutaan maksimaalinen voitto. Tässä vielä muutama muu itseä kiinnostanut myyntikohde:
Harvinaiseksi käyvä Helkama Ässä olisi lähtenyt mukaan 450 eurolla.
Talvikeleillä voi suksia eteenpäin Monark moottoripyörälläkin.
Hienosti kunnostettu Shell-bensapumppu oli lähtöhinnaltaan 1300 euroa. Tarjouksia kuulemma otettiin mielellään silti vastaan. Tällainen olisi omassa autotallissa upea sisustuselementti.
Näillä hinnoilla ei mukaan tarttunut tällä kertaa mitään muuta kuin hillomunkki ja kuppi teetä. Ensi vuonna uudestaan!
← MCS värikasettihuijaus |