Mikon kuva

Mikko Virtanen

41-vuotias salolaisyrittäjä harrastaa vanhojen pelikonsoleiden keräilyä, lumilautailua, nettisivujen tekoa ja ylläpitoa, urheiluautoja sekä vesijetteilyä.

Arkisto

Miksi varasin Tesla Cybertruckin?

Mikko | 26.11.2019 17:32 | 0 kommenttia

Tesla esitteli hiljattain uuden automallinsa, Cybertruckin. Se on suunniteltu ensisijaisesti jenkkimarkkinoille, jossa rakastetaan pick-up mallisia autoja. Suomalaisittain ajateltuna lava-autot ovat verrattain epäkäytännöllisiä monestakin syystä. Niistä ensimmäisenä tulee mieleen ainakin:

  • Tavaratila ei ole sateelta ja lumelta suojassa
  • 2-paikkaisena eivät sovi perheautoksi
  • 4-6 paikkaisina ne ovat liian suuria
  • Ja kyllähän ne hienommat mallit ovat isoilla ja paljon kuluttavilla moottoreilla -> käyttökustannukset

Tesla Cybertruck

Testan Cybertruck (tuttavallisemmin "CT") selättää näistä muut kohdat paitsi, että se ei todellakaan ole pieni vaan yhtä möhkäle kuin isot muutkin lava-autot.

Täällä Salon landella asuessa suuri koko ei ole ongelma. Parkkipaikan saa aina. Isolle kirkolle lähdettäessä parkkiongelma tulee vastaan, mutta se on niin pieni ongelma, että en koe sitä ongelmaksi alkuunkaan. Mutta tässä ne syyt miksi innostuin Cybertruckista:

1. Olen jo yli vuosikymmenen haaveillut armeija-Hummerista (HMMWV/Humvee)

Ajoin 2010-luvun vaihteessa Saksassa kauniissa maalaismaisemassa kapeita mutkateitä, kun vastaan tuli Humvee. Se oli niin iso, että se vei koko kaistan. Jouduin väistämään hieman sivummalle omalla kaistallani. Se oli kokemus, joka säväytti. Haluan samanlaisen! Joskus! ...ehkä!?

Olen siitä asti epäsäännöllisesti seurannut mobile.de:n ja jenkkien automarkkinoiden tarjontaa. Hinnat olivat 10 vuotta sitten n. 20 000 €. Nykyisin ei meinaa saada mitään edes kymppitonnin isommalla rahalla. Sellaisen saaminen rekisteriin Suomessa taitaa olla liki mahdotonta ja onhan se ehkä maailman turhin hankinta, säilytysvaikeudet ja kaikki.

Cybertruck puhutteli tämän haaveen kohdalla! Se vastaa koollaan ja erikoisuudellaan Humveen haavetta.

Military Hummer eli Humvee

2.  Se on nopeampi ja tehokkaampi kuin useimmat urheiluautot

Hankin kai vuonna 2007(?) ensimmäisen Corvetteni. Sen jälkeen niitä on ollut 7 kpl kolmesta eri mallisarjasta. Museovetteäni en ole aikeissa hukata ehkä ikinä, mutta uudempi tällä hetkellä kesäautona oleva jää Cybertruckin jalkoihin niin tehoissa kuin kiihdytysnopeudessakin - ja paljon! Teslan ilmoittama 0-100 km/h kiihdytysaika on noin 2,9 sekuntia. 350 heppaisella Corvetella sama nopeus saavutetaan tehtaan mukaan 5,6 sekunnissa. Ripeähkö urheiluauto on siis likimain patalaiska verrattuna Cybertruckiin.

3. Ulkonäkö säväyttää

Cybertruckin ulkonäkö jos joku jakaa mielipiteitä. Se voi olla kamala pyörien päällä seisova pahvilaatikko tai futuristisen kaunis minimalistinen taidonnäyte ja kaikkea siltä väliltä. Pidän yksinkertaisesta. Siinä kun muut teininä liimaili auton perään kromimerkkejä, itse olisin halunut ne vähäisetkin automerkin ja mallin sekä litratilavuuden ilmoittamat kammotukset pois takaluukkua rumentamasta.

Vaimon kanssa valittiin vihkisormuksiksikin minimalistiset valkokullasta tehdyt rinkulat, joiden ainut yksityiskohta on sormuksen ympäri kiertävä ura. Sama kaava toistuu useimmissa hankinnoissa. Toisin sanoen, niin hullulta, kun se voi kuulostaakin, suorastaan rakastan Cybertruckin ulkonäköä. Nautin jollain kierolla tavalla myös tehdä asioita hieman eri tavalla kuin valtaväestö. Minua ei voisi kiviä enempää kiinnostaa jonkun toisen mielipide autoni ulkonäöstä.

4. Sähköllä on kiva ajaa

En ole ekovouhottaja, se ehkä jo tuli selväksi urheiluautoharrastuksesta, mutta autot sähköistyvät ja haluan olla kehityksen mukana jo nyt enkä vasta 10 vuoden päästä. Teslan toimii pioneerina sähköautojen kehityksessä ja sen kyydissä pääseekin aitiopaikalle seuraamaan alan kehitystä.

Hankin 3 talvea takaperin Mitsubishi Outlander PHEV lataushybridin perheen käyttöautoksi. Sillä pääsee ajamaan pelkällä sähköllä noin 30 kilometriä eli se riittää 10 km työmatkani tekemiseen edestakaisin. Sähköllä ajaminen on miellyttävän äänetöntä, hajutonta, halpaa ja auto liikkuu ilman vaihteiden ja moottoriäänien nykimistä. Totesin isälleni parin kuukauden ajon jälkeen, että seuraava autoni voi hyvin olla jo täyssähköauto. Cybertruckin lupaama 800 kilometrin latausväli ja jatkuvasti tihenevä latausverkosto tulee mahdollistamaan helpomman elämän, kuin minkä tahansa polttomoottorikäyttöisen auton kanssa voisi ikinä olla. Lataan autoni kotona, joten hyvästi ABC, Shell ja muut tankkausasemat. Tavataan jatkossa pysähdyspaikkoina, mutta tankkaukseen teitä tuskin enää tarvitsen (ainakaan kovin usein).

5. Ne muut pikkusyyt

- Tavaratilaa tarvitsee aina. Ei enää niin paljon, kuin vaippaikäisten kanssa kaikkine rattaineen. Niinä aikoina Chrysler Voyager oli unelmista parhain liukuovineen ja muunneltavuuksineen. CT:n kyytiin mahtuu silti oman perheen (4 hlö) lisäksi pari lasten kaveria sekä roppakaupalla tavaraa jopa lapin matkaa varten. Auto on siis suunniteltu kuudelle.

Tavallisten lava-autojen sijaan CT:ssä on lavan päälle liukuva kansi, joten tavarat pysyvät suojassa pitkäkynsiltä sekä myös kuivina. Kansi avautuu ja sulkeutuu nappia painamalla.

- Siinä on mieletön vetokapasiteetti. Voin siirtää sillä veneitä ja autoja tai mitä vain mikä ylipäätään pick-upin perään sopii.

- Ja tietysti hinta! Hintojen on ilmoitettu alkavan 39 000 dollarista ja sitä voi pitää erittäin sopivana saatuun vastineeseen nähden varsinkin, kun vertaa mitä muuta sähköllä liikkuvaa markkinoilla on tarjolla tuohon hintaan.

Syitä lienee muitakin. Ja löytyy taatusti kasa syitä miksi Cybertruckia ei pitäisi ostaa, mutta se nyt vain tuntuu oikealta valinnalta. Autohankintahan on puolet tunnetta ja puolet järkeä. Näistä 100% osuu Cybertruckin eduksi.

Enää pitäisi malttaa odottaa vähintään 3 vuotta. Toimitukset alkavat varaamani mallin kohdalla kenties vasta vuonna 2023. Ja odottavan aikahan on tunnetusti pitkä :)

 

Kerroin katteen laskemiseen

Mikko | 28.6.2019 08:52 | 2 kommenttia

Jos tuotteen ostohinta on 100 euroa niin millä hinnalla se pitää myydä, että myyjä saa 30 % myyntikatteen? Useimmat vastaavat, että 130 eurolla, joka on väärä vastaus. Oikea vastaus on 142,86 euroa.

  • Myyntikate olisi siis euroina: 142,86 € * 30 % = 42,86 €
  • Myyntikateprosentti: (1 – ostohinta / myyntihinta) * 100 
  • Ja sama ihan euroilla: (1 – 100 € / 142,86 €) * 100 = 30 %

Lasketaanpa sama vielä laskutoimitus kerrallaan.

  • 100 € / 142,86 € = 0,6999
  • 1 - 0,6999 = 0,3
  • 0,3 * 100 = 30 %

 

Miten ostohinnasta muodostetaan myyntihinta tietyllä kateprosentilla?

Eli miten aiemmin mainittu 142,86 euron myyntihinta saadaan aikaiseksi? Voit käyttää alemmassa kappalessa näkyvää kerrointaulukkoa tai laskea hinnan kaavalla 100 / 0,7 = 142,86 €. Koko kaava avattuna:

  • 100 € / (1 - 30 / 100) = 142,86 € (numero 30 on haluttu katteen määrä)

Ja vielä laskutoimitus kerrallaan.

  • 30 / 100 = 0,3
  • 1 - 0,3 = 0,7
  • 100 € / 0,7 = 142,86 €

 

Millä luvulla ostohinta tulee kertoa saadakseen tietyn kateprosentin?

Katelaskureita on netti pullollaan, mutta tuntui kerrointaulukko olevan vaikeampi löytää, joka kertoo suoraan millä luvulla ostohinta täytyy kertoa saadakseen tietyn myyntikateprosentin. Kas tässä taulukko:

Kate % Kerroin
1 % 1,01010
2 % 1,02041
3 % 1,03093
4 % 1,04167
5 % 1,05263
6 % 1,06383
7 % 1,07527
8 % 1,08696
9 % 1,09890
10 % 1,11111
11 % 1,12360
12 % 1,13636
13 % 1,14943
14 % 1,16279
15 % 1,17647
16 % 1,19048
17 % 1,20482
18 % 1,21951
19 % 1,23457
20 % 1,25000
21 % 1,26582
22 % 1,28205
23 % 1,29870
24 % 1,31579
25 % 1,33333
26 % 1,35135
27 % 1,36986
28 % 1,38889
29 % 1,40845
30 % 1,42857
31 % 1,44928
32 % 1,47059
33 % 1,49254
34 % 1,51515
35 % 1,53846
36 % 1,56250
37 % 1,58730
38 % 1,61290
39 % 1,63934
40 % 1,66667
41 % 1,69492
42 % 1,72414
43 % 1,75439
44 % 1,78571
45 % 1,81818
46 % 1,85185
47 % 1,88679
48 % 1,92308
49 % 1,96078
50 % 2,00000
51 % 2,04082
52 % 2,08333
53 % 2,12766
54 % 2,17391
55 % 2,22222
56 % 2,27273
57 % 2,32558
58 % 2,38095
59 % 2,43902
60 % 2,50000
61 % 2,56410
62 % 2,63158
63 % 2,70270
64 % 2,77778
65 % 2,85714
66 % 2,94118
67 % 3,03030
68 % 3,12500
69 % 3,22581
70 % 3,33333
71 % 3,44828
72 % 3,57143
73 % 3,70370
74 % 3,84615
75 % 4,00000
76 % 4,16667
77 % 4,34783
78 % 4,54545
79 % 4,76190
80 % 5,00000
81 % 5,26316
82 % 5,55556
83 % 5,88235
84 % 6,25000
85 % 6,66667
86 % 7,14286
87 % 7,69231
88 % 8,33333
89 % 9,09091
90 % 10,00000
91 % 11,11111
92 % 12,50000
93 % 14,28571
94 % 16,66667
95 % 20,00000
96 % 25,00000
97 % 33,33333
98 % 50,00000
99 % 100,00000

 

Taulukkoa voi käyttää hinnoittelussa apunaan niin, että jos halutaan muodostaa tuotteelle esim. 37 % kate, kerrotaan ostohinta taulukon katekertoimella. Esimerkki: 132 € * 1,58730 = 209,52 €.

PS. Tässä vielä ladattava Excel-tiedosto kaavoineen: kerroin-katteen-laskemiseen-1.xlsx

Erikoispitkä peitto erikoispitkälle miehelle

Mikko | 14.9.2018 17:16 | 0 kommenttia

Olipa kerran 193 senttinen mies, jonka tavallinen peitto oli kutistunut pesussa 185 cm mittaiseksi. Näin alkoi erikoispitkien peittojen tarina pari joulua sitten.

Oli tosiaan joulu, kun heräsin aamulla taas kerran varpaat jäässä. Kesti elää 32-vuotiaaksi, kunnes vasta tiedostin ongelman, joka oli ollut olemassa jo liki kaksi vuosikymmentä. Peitto vain oli liian lyhyt ja sikiöasento tullut turhan tutuksi, kuin myös sukat jalassa öisin. Lähdin välittömästi etsimään erikoispitkää peittoa netistä. Familon 220 cm pitkä oli pisin mitä löysin. Tiesin sen kutistuvan pesussa 2-metriseksi eikä 2 metriä pitkä peitto ole uutenakaan riittävän mittainen. Koitin myös kaikki englanninkieliset peittotermit läpi, mutta tuloksetta.

Pari päivää asiaa funtsattua tulin siihen tulokseen, että peiton haluan joka tapauksessa tavalla tai toisella ja muillakin on oltava sama ongelma. Siitä se ajatus sitten lähti, oman peittokaupan perustaminen!

Olinkin jo useita vuosia miettinyt, että olisi hauskaa aloittaa täysin oma verkkokauppa, mutta en ollut keksinyt sopivaa liikeideaa. Nyt sellainen oli käsillä. Tiesin jo etukäteen, että tämä ei ole mikään miljonääriksi tekevä ajatus, mutta mukavaa pientä puuhastelua muun leipätyön ohella.

Lähdimme vaimoni kanssa kontaktoimaan eri yrityksiä niin peittojen kuin pussilakanoidenkin tiimoilta. Tavoitteena oli tuottaa 240 cm pitkä peitto, joka olisi uniikki koko maailmassa. Teetimme useita mallikappaleita eri tehtaista niin Suomesta kuin ulkomailtakin. Osa oli ihan luokatonta tavaraa, mutta viimein löytyi se helmi peitto.

Samoihin aikoihin tuli telkkarista mainos uudesta Leijonan luolan kaudesta, johon oli haku auki. Vaimon ylipuhumisen jälkeen laitoin hakemuksen sisään, sain soiton tuotantoyhtiöltä ja kertoivat kuvausten olevan jo viikon päästä. Apua! Eihän meillä ollut nimeä, ei logoa, ei mitään mainosmateriaalia tai muutakaan, mutta telkkarissa pitäisi esiintyä viikon kuluttua. Haasteet on tehty voitettaviksi, joten ideariihi pystyyn ja Photoshop auki.

Tuotteen nimeksi tuli HappyToes eli onnelliset varpaat, logon muotoa väänneltiin moneen kertaan, värejä haettiin paikoilleen ja päästiin tilaamaan roll-up mainos mukaan kuvaukseen. Oli niin kiire tilata se, että joutui maksamaan itsensä kipeäksi.

Kas nämä eivät olleet lainkaan se pienin murhe. Nimittäin meillä oli peitosta vain ainoastaan yksi mallikappale. Laitoimme leijonatiedon jälkeen välittömästi 10 kpl ensitilauksen sisään tehtaalle. Olivat erittäin ymmärtäväisiä, kun kerroimme tuotteen pääsevän televisioon. Tavara lähti nopeasti matkaan, mutta vain parin sadan kilometrin matka ja yksi paketti tuotti Postille lähes ylivoimaisia vaikeuksia. Tavaraa ei näkynyt eikä kuulunut. Vihdoin kuvauspäivää edeltävänä päivänä saimme tiedon paketin saapumisesta kotikaupungin Postin lajittelukeskukseen. Menimme itse paikanpäälle, jossa pakettia etsittiin henkilökunnan kanssa yhdessä rullakosta toiseen, mutta paketti oli hukassa. Lähdimme pettyneinä pois ja alkoi "hieman" ahdistamaan tuleva kuvauspäivä. Suureksi iloksemme saimme Postilta kuitenkin vielä samana päivänä soiton peittojen löytymisestä ja ajoimme heti hakemaan ne.

Tuli kuvauspäivä ja ajoimme hyvissä ajoin Helsinkiin. Allekirjoitimme erittäin tiukan salassapitosopimuksen, joka kielsi ja kieltää edelleen lähes kaiken, joten jätetään kuvauspäivän jorinat sikseen. Kaikki meni kuitenkin kangertelevaa puhetta lukuunottamatta hyvin ja jakso löytyy Ruutu-verkkopalvelusta, kausi 2, jakso 4. Emme saaneet leijonien sijoitusta, mutta sitäkin suuremman hyödyn televisioajasta.

Jakso esitettiin telkkarissa vasta noin 8 kuukautta myöhemmin ja sinä aikana oltiin saatu verkkokauppakin jo pystyyn ja myynti edistyy omaa verkkaista tahtiaan harrastuksen omaisesti. Tervetuloa tutustumaan kauppaan ja hankkimaan oma onnellisten varpaiden peitto! :) (Klikkaa kuvaa)

peitto

 

 

Lapsen hätävale voi johtaa sivullisten pahoinpitelyyn

Mikko | 13.10.2014 21:28 | 0 kommenttia

Lauantaina uutisoitiin isosti monessa mediassa "Teinit polttivat 12-vuotiaan pojan kasvoja Salossa". Linkit levisivät sosiaalisessa mediassa ennätysvauhtia ja koko uutista pidettiin uutena pohjanoteerauksena Suomen nykytilanteessa ja vakavana käännekohtana juuri samana uutispäivänä julkaistulle HS.fi:n tutkimukselle "Nuorten väkivalta on yleisintä Helsingissä, vähäisintä Salossa". Yht'äkkiä tuntui, että puoli internetiä oli halukkaita kaivamaan pölyiset pesäpallomailat varastojen uumenista ja lähteä antamaan opetusta näille riivatuille teineille. Tilannetta ei taatusti helpottanut lähiviikkoina julkaistut useat knockout-pelin uutisoinnit Helsingistä.

Onko tämä kaikki hulluus saavuttanut pienen Salon kuppikunnat? Bongasin Iltalehden fb-postauksen kommenteista viestin, jossa kirjoittaja oli kuullut "luotettavalta taholta" kyseessä olleen räjähteillä leikkimisen ja koko juttu oli hätävale vanhemmille. Pidin peukkuja pystyssä tälle teorialle, sillä en halunut uskoa uutista todeksi. Jos tämä olisi oikeasti tapahtunut, voisinko päästää vaimoa ja lasta enää ulos lainkaan, varsinkaan pimeään aikaan?

No onneksi tämä luotettava taho oli tällä kertaa oikeasti luotettava tai ainakin hyvä veikkaus ja koko kohu perustui tosiaan vanhemmille keksittyyn valheeseen. Oli muuten tämän syksyn huojentavin uutinen.

Jos lapsi olisi onnistunut salaamaan sattuneen vahingon paremmin eikä perätön väite olisi selvinnyt nopeasti, mitä olisikaan voinut tapahtua? Juuri taannoin telkkarista tuli Häjyt-elokuvan uusinta, jossa poltettiin vanhan isännän uusi piharakennus pelkkien perättömien huhujen takia. Tämä voisi olla totta oikeassa elämässä ja joku täysin viaton mopoteini olisi voinut saada palovammoja naamaansa omankädenoikeuksien seurauksena. Tässä mielessä sosiaalinen media on pelottavan tehokas - väärällä tavalla.

Pystyn kuitenkin samaistumaan tähän pojan hätävaleeseen hyvin ja kerron siitä yhden esimerkin:

Lapsena kävimme kaverin kanssa lähistöllä olevan talon pihalla usein omena- ja luumuvarkaissa. Teimme sitä useita kertoja, kunnes kerran talossa asuva eläkeläismies huomasi meidät ja tuli keppi kädessä ulos ottamaan meidät kiinni ennen kuin ehdimme koskea puihin. Keksimme hätävaleen, että olimme tulleet ilmoittamaan tälle isännälle, kuka hänen puistaan on käynyt varastamassa maukkaita hedelmiä. Olimmehan sentään kuuliaisia ja kilttejä lapsia.

Kerroimme papparaiselle pari tekaistua yläluokkalaisen nimeä koulustamme ja saimme palkinnoksi ottaa niin paljon omenoita ja luumuja kuin vain halusimme. Lisäksi saimme vielä 50 markkaa rahaa. Vau! Epärehellisyys kannatti - ainakin sen yhden kerran! Emme jatkossa uskaltaneet mennä enää lähellekään sitä pihaa sillä isäntähän luultavasti otti yhteyttä kouluun ja sai selville, että häntä on hieman juksattu.

Hätävale voi siis toisinaan johtaa hetkellisesti hyviin asioihin, mutta useimmiten se totuus tulee kuitenkin ilmi. Antakaa silti pieni ymmärrys myös naamansa polttaneelle lapselle. Ei hän tahallaan käynnistänyt laajamittaista poliisioperaatiota :)

Maailman paras raparperipiirakka

Mikko | 7.2.2014 21:12 | 2 kommenttia

Monilla vanhoilla ihmisillä on "salaisia" reseptejä, jotka saattavat kadota samalla, kun ihminen siirtyy autuaammille kokkausmaille. Onni onnettomuudessa, että äidiltäni jäi yksi resepti minulle talteen, nimittäin maailman parhaan raparperipiirakan ohje. En todellakaan ole mikään ruoanlaittaja tai kokkaaja ja tämä onkin ainut asia, johon olen ylipäätään pyytänyt reseptiä. Jo pahasti kellastunut paperilappunen on seurannut minua jääkaapin ovesta toiseen. Nyt olen päättänyt siirtää tämän ohjeen digitaaliseen muotoon ja samalla jakaa sen kaikille kokeilunhaluisille.

 

Itse piirakkapohja:

  • 3 munaa
  • 3 dl sokeria
  • 1 ½ dl kermamaitoa (eli esim. 50/50 suhteessa kermaa ja maitoa tai ihan vaikka kaupan valmista kuohukermaa)
  • 1 dl voisulaa
  • 4 ½ dl vehnäjauhoja
  • 2 tl leivinjauhetta
  • Pinnalle raparperit

Uuniin 200 asteeseen 15 - 20 minuutiksi

Tämä itsessään oli jo ihan toimiva raparperipiirakan ohje, mutta se mikä tekee tästä maailman parhaan raparperipiirakkaohjeen, tulee kuorrutuksesta:

  • 3 dl kermamaitoa
  • 1 dl sokeria
  • 2 rkl perunajauhoja
  • 2-3 rkl voita
  • 3-4 tl vanilliinisokeria

Kaikki aineet laitetaan hellalle kattilaan ja vispataan kunnes sakenee. Kaadetaan kypsän piirakan päälle. Annetaan jäähtyä - Valmis!

Jos joku uskaltautuu kokeilemaan, kirjoitathan kommentin, kiitos :)

Maailman paras raparperipiirakka

Fortum kotinäyttö on näppärä sähkönkulutuksen seurantalaite

Mikko | 22.8.2013 17:45 | 20 kommenttia

Työkaverini kertoi, että hänelle oli soitettu Fortumilta ja tarjottu ns. kotinäyttöä, jonka avulla voi seurata omaa sähkönkulutusta ja näin ollen säästää sähkölaskussa, kun saa virtaa syövät härvelit pois päältä silloin, kun niitä ei käytä. Tai ihan vaikka vaan sähkölämmityksen säätöjä säätämällä muutaman kympin tai saturaisen säästöä vuodessa. Hinta oli jotain 160 € tietämillä - tahtoo myös! Surffasin Fortumin sivuille ja bongasin laitteen heti. Hinta olikin yllättäen 198 € ja jätin nettisivuilta yhteydenottopyynnön kertoen, että olen kiinnostuneita tästä laitteen tarjouksesta.

Muutaman päivän päästä ystävällinen mieshenkilö soittaa ja esittäytyy Fortumin työntekijäksi. Hän kertoo, että laite on saatavilla tarjoushintaisena ainoastaan sähkönmyyntiasiakkaille ja minulle tulee heiltä vain sähkönsiirto. Päätin puhelimessa kuitenkin tilata laitteen 198 € hintaan. Laitteen voi maksaa heti tai valita kuukausilaskutuksen aina sähkönsiirtolaskun yhteydessä maksuajan ollessa 24 kuukautta. Tästä ei kerry lainkaan korkoa vaan 198 euroa jaetaan 24 kuukauteen ja päätin ottaa tämän 8,25 € / kk maksavan maksutavan.

Viikko vierähti, ehkä puolitoista, kun sain ilmoituksen saapuneesta postipaketista. Nörtillä on aina joulunomainen tunnelma, kun pääsee avaamaan jotain elektroniikkaa sisältävää pakettia. Sisältö näytti tältä:

Fortum kotinäyttö pakkauksen sisältö

Paketissa oli siis melko paljon tavaraa ja ohjekirja tuli tarpeeseen. Näytössä lukee Fortum Geo Solo II. Ohjeissa on selkein kuvallisin ohjein selostettu asennus sekä kaikki eri toiminnot ja vianmääritykset. Asennus menee hieman yksityiskohtia oikaisemalla suurin piirtein näin:

1. Kytke virrat näyttöön.

2. Pujota sensorin piuha vaalean suojaboksin reiästä ja kiinnitä se mustaan patterikoteloon/lähettimeen.

3. Ruuvaa vaalea suojaboksi kiinni, liimaa siihen magneettitarra ja lätkäise sähkökaapin seinään.

4. Teippaa sensori kiinni sähkömittarin vilkkuvan led-valon päälle.

5. Valmis.

Eli näin:

Fortum kotinäytön asentaminen sähkökaappiinKyllä! Laite siis tunnistaa sähkömittarin ledin vilkkumisen ja välittää tiedon keskivertoa älypuhelinta suuremmalle näyttölaitteelle. Fortumin järjestelmää hakkeroimaan haluavat voivat siis unohtaa aikeensa, tällä laitteella ei ole mitään pääsyä sähkömittarin tietoihin.

Oma sähkökaappini on ulkona autotallin seinän kyljessä. Kun olin asentanut laitteen, kipitin takaisin sisälle ja tulin katsomaan muuntajan perässä nököttävää näyttöä. Aika hiljaista oli. Ihmettelin sitä tovin ja lueskelin samalla käyttöohjeesta erityisominaisuuksia. Vianetsintään päästyäni huomasin, että sensorin piuha saattoi tulla huonosti kiinni. Ohjeessa nimittäin mainitaan, että liittimen kiinnityksessä pitäisi kuulua naksahdus.

Ruuvimeisseli käteen ja takaisin ulos. Ruuvasin 4 ruuvia irti ja tarkistin liitännän, olihan se löysällä. Ruuvit takaisin kiinni ja uudestaan sisälle. Näyttöön tuli välittömästi kW-lukema ja kWh-laskuri lähti rullaamaan. Kuva:

 

Fortum kotinäytön näyttöyksikkö

 

Yksi ledin vilkahdus on 0,001 kWh. Kuvassa ledi on ehtinyt vilkkumaan siis 47 kertaa.

Näytössä itsessään on lämpömittari ja laitteen mukana toimitetaan myös erillinen lämpömittariyksikkö, jonka voi sijoittaa haluamaansa paikkaan, normaalisti ihan ulkolämpömittariksi. Vasen lukema näyttää näytön itsensä mittaaman lämmön ja oikea puoli erillisen lämpömittarin lukeman.

Pistin testimielessä hellan ja uunin täysille ja lukema pompsahti reiluun 11 kilowattiin:

Näyttöön pystyy asettamaan muutamia hyödyllisiä asetuksia kuten kellonajan, säästötavoitteen, sähkön hinnan, lämpötilan tavoitearvon, rahayksikön, näytön sammumisajan esim. yön ajaksi yms. Kulutusta voi seurata suoraan euroissa tai käytettyinä kilowattitunteina. Lukema ylettyy 22 kW asti ja se päivittyy 3 sekunnin välein.

Ihan hirveän tarkkaan en ehtinyt laitteeseen vielä tutustua, mutta ainakin tällä on helppoa seurata eri laitteiden kulutusta. Kytket jonkin laitteen päälle ja katsot miten kW-lukema muuttuu. Odotan "innolla" talvea ja sähkölämmitteisen talomme lämmityslukemia.

Härveli on hyvän oloinen, laadukkaan tuntuisista materiaaleista tehty kapistus. Monelle tulee varmasti silti mieleen, että miksei Fortum tarjoa pelkkää vilkkusensoria patteribokseineen ja pyydä asiakkaitaan surffaamaan sovelluskauppaan hakemaan ohjelmisto. Älykännykällähän tämän pystyisi toteuttamaan vaivattomammin ja ennen kaikkea - paljon edullisemmin. Tällaisella erillisellä laitteella on tietysti myös omat hyvät puolensa, kuten: se voi olla aina päällä ja käytössä kuluttamatta puhelimen akkua. Myös älypuhelimen omistamattomat ihmiset voivat käyttää sitä, esim. monet eläkeläiset.

Kotinäytön mukana toimitetaan myös usb-kaapeli, jolla virtaa voi syöttää myös esim. tietokoneelta. Meidän perheessä kotinäyttö pääsikin tietokonehuoneeseen vaivattomasti usb:n nokkaan.

Windows tunnistaa kotinäytön myös 2 megan "usb-tikkuna" ja ilmeisesti sähkön kulutustiedot tallentuvat sen SOLOII.DAT -tiedostoon. Joku näppärämpi voisi saada sieltä jotain dataa ulos, mutta omille silmille tiedostosta hypähtää lähinnä siansaksaa.

Vastaava laite näyttää Clas Ohlsonilla maksavan 74,95 €. Tietojen mukaan sillä saa sähkölukemat ilman haksorointia myös tietokoneelle. Jos joku muu on kirjoittanut tuosta tuotteesta vähän vastaavan kirjoituksen niin linkatkaapa ihmeessä kommentteihin! :)

Onko tämä Suomen huonoin torikoju?

Mikko | 8.8.2013 18:41 | 7 kommenttia

Salossa on valtavan hieno kesäperinne, nimittäin iltatori jokaisena kesätorstaina aina kesäkuusta elokuun loppuun. No onhan se kuitenkin niin, että kun kerran kesässä käyt siellä niin olet jo nähnyt kaiken. Joka viikko samat myyjät, siltä se ainakin tuntuu. Olen tänä vuonna kuitenkin käynyt Salon iltatorilla jo useita kertoja, tämänpäiväinen sai inspiraation taas kirjoittaa blogiin pitkästä aikaa.

Sissimarkkinointia Saunalahden tyyliin

Bongasin torin keskeltä ehkä Suomen huonoimman myyntikojun, joka myi Saunalahden Megareilu 3G –liittymää. Rumaan toripöytään oli teipattu niin ikään hyvin rumasti Saunalahden mainoskyltti. Jotta sama teema jatkuisi, niin viimeisen silauksen teki ruutupaperiin käsin kirjoitettu mainospuhe.

 Saunalahdella on ehkä Suomen rumin myyntikoju

Saunalahti ei kauneudella koreile myyntitekstiensä kanssa

Herää kysymys: Miksi Saunalahden kokoinen yritys toteuttaa myyntiä ja markkinointia tällä tasolla? Juttelin myyjien kanssa tovin ja vastaus oli lähinnä ”Meille ei annettu muuta.”

No oli miten oli. Joka tapauksessa tämä oli pysäyttävä kokemus ja kiinnitti heti huomioni. Voin taata, että olisin loikkinut huomaamatta ohi, jos samalla paikalla olisi ollut viimeisen päälle viilattu ständi. Tästä johtuen… ehkä Saunalahden myyntikoju oli sittenkin kenties Suomen paras?